Valles Marineris

Valles Marineris on laaja kanjonijärjestelmä Marsissa. Mariner 9 -luotain löysi sen vuonna 1971, ja se on nimetty luotaimen mukaan. Valles Marineris sijaitsee Marsin päiväntasaajalla, itään Tharsiksen ylängöstä. Valles Marineris on aurinkokunnan suurin tunnettu vajoama. Se on itä-länsisuunnassa 4 000 kilometriä pitkä, keskimäärin 200 kilometriä leveä ja paikoin 9 kilometriä syvä^[1].

Valles Marineris ei ole Grand Canyonin tavoin veden uurtama, vaan se on hautavajoama, planeetan kuoreen auennut repeämä. Ajan myötä sitä ovat kuitenkin muovanneet vesi ja jää sekä maanvyörymät ja luhistumat.^[2]

Valles Marineriksen alueet

Noctis Labyrinthus

Noctis Labyrinthus, "Yön labyrintti", sijaitsee Valles Marineriksen läntisellä reunalla, itään tulivuori Pavonis Monsista. Nimensä mukaisesti se on valtava sirpaleisten rotkojen labyrintti.

Ius ja Tithonium Chasmata

Noctis Labyrinthuksen itäpuolella ovat Ius ja Tithonium Chasmata, kaksi rinnakkain kulkevaa kanjonia. Ius on näistä kahdesta leveämpi, ja se johtaa Melas Chasmaan. Tithoniumin rinteiltä on löytynyt uurteita, jotka ovat joko veden tai tuulen kuluttamia. ^[3]

Melas, Candor ja Ophir Chasmata

Idempänä on kolme syvää rotkoa, etelästä lukien Melas, Candor ja Ophir Chasmata. Melas sijaitsee itään Iuksesta, Candor taas itään Tithoniumista. Ophir on ovaalinmuotoinen Candoriin liittyvä vajoama. Kaikki kolme rotkoa ovat yhteydessä tosiinsa. Tämä alue on Valles Marineriksen syvin, ulottuen aina 9 kilometrin syvyyteen.

Coprates Chasma

Kolmen syvän rotkon itäpuolella on Coprates Chasma, joka muistuttaa Iuksen ja Tithoniumin kanjoneita.

Eos ja Ganges Chasmata

Coprates Chasman itäpuolella ovat Eos ja Ganges Chasmata, kaksi syvää laaksoa.

Chryse

Valles Marinerisin itäpäässä on Capri Chasman rotko. Valles Marineris päättyy Chrysen alueeseen, Marsin pohjoisille tasangoille, lähelle Viking 1 -luotaimen laskeutumispaikkaa.