Tarhaviuhkanen
| Tarhaviuhkanen | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Viuhkaperhosmaiset Aluctoidea |
| Heimo: | Viuhkaperhoset Alucitidae |
| Suku: | Alucita |
| Laji: | hexadactyla |
| Kaksiosainen nimi | |
| Alucita hexadactyla | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Tarhaviuhkanen (Alucita hexadactyla) on Suomessa harvinainen ja lounainen viuhkaperhosiin kuuluva perhoslaji. Suomen uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).[2]
Koko ja ulkonäkö
Siivet muodostuvat kapeista sulkamaisista liuskoista. Etusiipien pohjaväri on vaalean harmaanruskea ja niiden poikki kulkee kaksi leveää, harmaata poikkivyötä, jotka ovat kahdessa etummaisessa liuskassa kapeammat kuin taaemmissa liuskoissa. Silti ulompi poikkivyö tuskin erottuu enää neljännen liuskan jälkeen. Etummaisessa liuskassa vöiden välissä on laaja, kaarevareunainen laikku. Takasiivet ovat jokseenkin yksiväriset, eivätkä etusiipien poikkivyöt erotu niissä. Huulirihmojen uloin jaoke on muuta huulirihmaa ohuempi. Siipiväli 13–16 mm.[3][4]
Levinneisyys ja lentoaika
Eurooppalainen laji, jota tavataan lisäksi Pohjois-Afrikassa.[5] Suomessa tarhaviuhkanen on harvinaisuus, jota tavataan Varsinais-Suomen rannikkoseuduilla, Turun saaristossa sekä Ahvenanmaalla. Perhosia tavataan elokuun alkupuolelta syyskuun alkuun.[6]
Elinympäristö ja elintavat
Lämpimien tammimetsien laji.[5] Aikuiset perhoset lentävät hämärässä ja tulevat valolle. Aikuinen perhonen talvehtii, usein ulkorakennusten suojissa[7] Toukka elää ravintokasvin kukintovarren sisään kovertamassaan käytävässä, jonka ympärille kehittyy äkämä. Koteloituminen tapahtuu kasvin ulkopuolelle.[8]
Ravintokasvi
Toukka elää kuusamilla (Lonicera), etenkin ruotsinköynnöskuusamalla (Lonicera periclymenum).
Lähteet
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Tarhaviuhkanen – Alucita hexadactyla Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/alucita_hexadactyla.html
- ↑ Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- ↑ a b http://www.smmi.hu/termtud/ns/ns17/257-272fazekas2.pdf
- ↑ http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Alucitidae/Alucita/hexadactyla/Alucita%20hexadactyla.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.jkt.1g.fi/Sulkaperhoset/00_ALUhexad.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.bladmineerders.nl/minersf/lepidopteramin/alucita/hexadactyla/hexadactyla.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
- UK Moths (englanniksi)
- Sommerfugler i Norge: kaprifolfingermøll (norjaksi)
- lepidoptera.pl[vanhentunut linkki]
|
