Suomen urheilu 1924

Suomen urheilu 1924 käsittelee vuoden 1924 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

• Chamonix'n talviolympialaisissa Suomi saavutti neljä kultamitalia, neljä hopeaa ja kolme pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi oli toinen.^[1]
• Pariisin kesäolympialaisissa Suomi saavutti 14 kultamitalia, 13 hopeaa ja kymmenen pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi oli toinen.^[2]

• Pariisin kesäolympialaisissa Konni Huber saavutti haulikkoammunnassa hopeaa ja Lennart Hannelius kuvioammunnassa pronssia. Haulikkoammunnan joukkuekilpailussa Suomi sijoittui pronssille.^[3]

• Suomen maajoukkue pelasi kuusi maaottelua, joista se voitti kolme: vierasottelussa Latvian 0–2 sekä Helsingin Pallokentällä Norjan 2–0 ja Viron 4–0. Uusia maaotteluvastustajia olivat Turkki ja Latvia. Kalle Fallström teki maaotteluissa viisi maalia ja Aulis Koponen neljä.^[4][5]
• Suomen-mestaruuden voitti Åbo IFK ja hopealle sijoittui Helsingin Palloseura.^[6]
• Työväen Urheiluliiton mestaruuden voitti Helsingin Kullervo.

• Suomen maajoukkue hävisi helmikuussa Tukholmassa Ruotsille 3–5.^[7]
• Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi ja hopealle sijoittui Viipurin Sudet.^[8]

• Pariisin kesäolympialaisten painikilpailuissa Suomi saavutti kreikkalais-roomalaisessa painissa kolme kultaa, neljä hopeaa ja kolme pronssia sekä vapaapainissa yhden kullan, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Kreikkalais-roomalaisen painin höyhensarjassa (62 kg) Kalle Anttila ja Aleksanteri Toivola ottivat kaksoisvoiton, ja samoin tekivät keskisarjassa (75 kg) Edvard Westerlund ja Arthur Lindfors. Kevyessä sarjassa (67,5 kg) Oskari Friman voitti kultaa ja Kalle Westerlund saavutti pronssia. Kääpiösarjassa (58 kg) Anselm Ahlfors saavutti hopeaa ja Väinö Ikonen pronssia. Raskaassa sarjassa Edil Rosenqvist sijoittui hopealle ja raskaassa keskisarjassa (82,5 kg) Onni Pellinen pronssille. Vapaapainin kääpiösarjassa (56 kg) Kustaa Pihlajamäki ja Kaarlo Mäkinen ottivat kaksoisvoiton. Kevyessä sarjassa (66 kg) Volmar Wikström sai hopeaa ja Arvo Haavisto pronssia. Eino Leino sijoittui hopealle välisarjassa (72 kg) ja Vilho Pekkala pronssille keskisarjassa (79 kg).^[9]

• Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Pallonlyöjät ja hopealle sijoittui Pohjois-Hämeen suojeluskunta.^[10]

• Chamonix'n talviolympialaisissa Clas Thunberg voitti kultaa 1 500 metrillä, 5 000 metrillä ja yhteispisteissä sekä saavutti hopeaa 10 000 metrillä ja pronssia 500 metrillä. Julius Skutnabb voitti kultaa 10 000 metrillä sekä saavutti hopeaa 5 000 metrillä ja pronssia yhteispisteissä.^[11]
• Maailmanmestaruskilpailuissa Uuno Pietilä saavutti hopeaa ja Julius SKutnabb pronssia yhteispisteissä.^[12]
• Euroopan-mestaruskilpailuissa Clas Thunberg saavutti hopeaa.^[13]

• Chamonix'n talviolympialaisten pohjoismaisissa hiihtolajeissa Suomen ainoa mitalisti oli 18 kilometrin hiihdossa pronssia saavuttanut Tapani Niku. Matti Raivio sijoittui seitsemänneksi sekä 18 kilometrin että 50 kilometrin hiihdossa. Verner Eklöf sijoittui yhdistetyssä yhdeksänneksi.^[14]

• Pariisin kesäolympialaisissa Hans Dittmar saavutti pronssia 12 jalan jollien luokassa.^[15]

• Ensimmäiset Kuninkuusravit järjestettiin Lahdessa syyskuussa 1924^[16].

• Chamonix'n talviolympialaisissa Suomi sijoittui hopealle joukkueella Väinö Bremer, Heikki Hirvonen, August Eskelinen ja Ville Mattila.^[17]

• Chamonix'n talviolympialaisissa Ludowika ja Walter Jakobsson saavuttivat pariluistelussa hopeaa.^[18]

• Pariisin kesäolympialaisten yleisurheilukilpailuissa Suomi saavutti kymmenen kultamitalia, viisi hopeaa ja kaksi pronssia. Kestävyysjuoksija Paavo Nurmi voitti viisi kultaa, joista kaksi joukkuekilpailuissa. Hän voitti 1 500 ja 5 000 metrin juoksujen loppukilpailut saman illan aikana. Ville Ritola kuului molempiin voittajajoukkueisiin ja sai yhteensä neljä kultamitalia ja kaksi hopeaa. Henkilökohtaisia kultamitalisteja olivat myös Albin Stenroos maratonilla, Jonni Myyrä keihäänheitossa ja Eero Lehtonen viisiottelussa. Hopealle sijoittuivat Ritolan lisäksi Erik Wilén 400 metrin aitajuoksussa, Elias Katz Ritolan takana 3 000 metrin estejuoksussa ja Vilho Niittymaa kiekonheitossa. Pronssia saivat Eero Berg Ritolan voittamassa 10 000 metrin juoksussa ja Vilho Tuulos kolmiloikassa.^[19]
• Paavo Nurmi juoksi 19.6. Helsingissä maailmanennätyksen sekä 1 500 metrillä (3.52,6) että 5 000 metrillä (14.28,2). Samalla hän teki kolmella maililla epävirallisen maailmanennätyksen. Ville Ritola teki 25.5. Helsingissä 10 000 metrillä maailmanennätyksen 30.35,4 ja paransi sitä 6.7. Pariisin olympialaisissa aikaan 30.23,2 mutta Nurmi otti tuonkin ennätyksen itselleen juoksemalla 31.8. Kuopiossa ajan 30.06,2 tehden samalla epäviralliset maailmanennätykset neljällä, viidellä ja kuudella maililla. Niin ikään 31.8. Ville Kyrönen teki Haminassa 20 000 metrin juoksun maailmanennätyksen 1.07.07,2 ja Albin Stenroos Viipurissa 30 000 metrin juoksun maailmanennätyksen 1.46.11,6. Nurmi juoksi 1.10. Viipurissa vielä viralliset maailmanennätykset neljällä maililla (19.15,6) ja viidellä maililla (24.06,2). Eero Lehtonen teki 7.7. Pariisin olympialaisissa viisiottelun epävirallisen maailmanennätyksen 3862,215 pistettä.^[20]

• Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
• Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.