Pekka Himanen

Pekka Himanen
Henkilötiedot
Syntynyt	19. lokakuuta 1973 (ikä 50)
Koulutus ja ura
Tutkimusalue	filosofia
Tunnetut työt	Hakkerietiikka ja informaatioajan henki (2001)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Pekka Himanen (s. 19. lokakuuta 1973) on suomalainen filosofi, joka on työssään keskittynyt erityisesti informaatioajan tutkimiseen.^[1]

Elämä ja ura

Himanen nousi julkisuuteen väitellessään Suomen nuorimpana henkilönä filosofian tohtoriksi 20-vuotiaana. Himasen väitöskirja oli suomenkielinen monografia, joka käsitteli Bertrand Russellin uskontokritiikkiä. Himasen väitöskirjan ohjaaja oli Esa Saarinen.^[2]

Vuonna 1996 Himanen julkaisi dialogimuotoon kirjoitetun fiktiivisen teoksen Himeros, joka käsittelee Hadeksesta henkiin heränneen antiikin filosofi Sokrateen elämää Helsingissä kolmen päivän ajan. Himeroksessa Sokrates käy keskustelua Helsingin yliopistossa "opettavien" Cyborgin (oik. Stephen Hawking), paavin, Madonnan ja Unabomberin kanssa. Kuitenkin helsinkiläiset tuomitsevat Sokrateen kuolemaan jo kolmen päivän kuluttua henkiinheräämisestä. Vuonna 1998 ilmestyi Filosofian oikeudenkäynti, joka käsittelee filosofiaa pitäen sitä näytelmänä, jossa jokaisen filosofin on aina uudelleen ja uudelleen dramatisoitava Sokrates käyttöönsä. Pekka Himasen informaatioyhteiskuntaa käsittelevästä teos Hakkerietiikka ja informaatioajan henki ilmestyi vuonna 2001. Himanen on ollut kiinnostunut Manuel Castellsin yhteiskuntateorioista.^lähde?

Hän on toiminut ILO:n korkean tason globalisaatiokomission neuvonantajana sekä Suomessa antanut ohjeita eduskunnalle, hallitukselle ja presidentille. Himanen on saanut Maailman talousfoorumin Global Leader for Tomorrow -palkinnon 2003. Hänestä tuli Helsingin yliopiston vuoden 2007 alumni.^[1]

Syyskuussa 2009 hallituksen pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r) tilasivat Himaselta tulevaisuusselvityksen siitä, miten Suomen kulttuuri saadaan kukoistamaan 2010-luvulla.^[3] Kirja sai murskaavan arvostelun Virpi Salmen kolumnissa Helsingin Sanomissa.^[4] Yleisradiolle laatimassaan kolumnissa sitä ruoti kriittisesti toimittaja Jouko Marttila.^[5] Talouselämä-lehdessä kirjan teilasi toimittaja Timo Harakka.^[6] Vuonna 2012 Sitra, Tekes, Suomen Akatemia ja Valtioneuvoston kanslia tilasivat yhdessä Himasen yritykseltä noin miljoonan euron tutkimushankkeen kestävän kasvun mallista.^[7]

Kansainvälinen ihmisarvon foorumi

Vuonna 2006 Himanen perusti Kansainvälisen ihmisarvon foorumin yhdessä Norjan kruununprinssin Haakonin ja John Hope Bryantin kanssa. Kansainvälinen ihmisarvon foorumi on riippumaton, epäpoliittinen järjestö, jonka tarkoitus on tukea jokaisen ihmisen universaalista oikeutta ihmisarvon mukaiseen elämään.^lähde?

Arvioita toiminnasta

Pekka Himasen entinen opettaja Esa Saarinen pitää tätä mielenkiintoisena henkilönä ja rohkeana toimijana, joka "ei tyydy käpertyneeseen tutkijan rooliin". Himasen raportit ovat Saarisen mielestä poikkeuksellisia, sillä niitä myös luetaan.^[8]

Filosofi, politiikan tutkija Mikko Lahtinen kuvaa Himasta "valtiofilosofiksi", joka ei ole pohdinnoissaan kuitenkaan mennyt asioiden poliittisten ja yhteiskunnallisten syiden ytimiin. Hän toivoo, että Himanen tarkastelisi tiukemmin globaalin oikeudenmukaisuuden ja nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän välisiä suhteita.^[9] Filosofi Tere Vadén arvostelee Himasta lähinnä siitä, että tämä ei voi kirjoittaa vapaana filosofina ja laatia samalla raportteja valtionvallan tilauksesta.^[10]

Himanen sijoittui 14:nneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.^[11]

Tutkivan journalismin nettisivusto Long Play julkaisi helmikuussa 2013 artikkelin "Himasen etiikka", jossa selvitettiin muun muassa Himasen ilman kilpailutusta saamaa 700 000 euron tutkimushankerahoitusta ja sen järjestelyjä sekä Himasen tapaa käyttää professori-titteliä ilman, että hänellä on koskaan ollut professuuria missään yliopistossa.^[12] Hankkeen tilaamisesta ja merkityksestä tehtiin tutkintapyyntö perustuslakivaliokuntaan ja Suomen oikeuskanslerille. Hankkeeseen liittyvää selontekoa on pyydetty pääministeri Jyrki Kataiselta.^[13][14]

Yksityiselämä

Elokuussa 2012 Himanen sai haitanteosta virkamiehelle 14 päiväsakkoa, joka oli hänen tuloillaan 728 euroa. Himanen vastusti poliisipartiota, kun häntä vietiin putkaan.^[15]

Teokset

• Bertrand Russellin haaste: Russellilainen uskontokritiikki esimerkkinä aikalaiskriittisestä filosofiasta. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-606-8.
• Kohtaamisyhteiskunta: Kirja mahdollisuudesta. Toimittaneet Veli-Antti Savolainen ja Pekka Himanen. Nettiakatemia. Helsinki: Edita, 1995. ISBN 951-37-1831-X.
• Himeros. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21218-0.
• Hautomo: Verkkojen filosofia. Sitra 162. Jyväskylä: Atena, 1997. ISBN 951-796-106-5.
• Filosofian oikeudenkäynti. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22165-1.
• Sokrates CD-rom. Käsikirjoitus ja filosofinen sisältö: Pekka Himanen; ohjaus: Lassi Tolonen; dramaturginen suunnittelu: Mika Tuomola, 1998
• Verkkoyliopistostrategia 1: Oppiminen tietoyhteiskunnassa. Toimittanut Pekka Himanen. Sitra 165. Helsinki: Sitra, 1998. ISBN ISBN 951-563-326-5.
• Verkkoyliopistostrategia 2: Oppimiskäsityksistä. Toimittanut Pekka Himanen. Sitra 165. Helsinki: Sitra, 1998. ISBN ISBN 951-563-330-3.
• Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. (The hacker Ethic and the spirit of the information age.) Prologi: Linus Torvalds. Epilogi: Manuel Castells. Suomentanut Pekka Himanen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN ISBN 951-0-25417-7.
• yhdessä Manuel Castellsin kanssa: Suomen tietoyhteiskuntamalli. (The Finnish model of the information society.) Sitra 242. Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN ISBN 951-0-26295-1.
• Globaali tietoyhteiskunta: Kehityssuuntia Piilaaksosta Singaporeen. Teknologiakatsaus 155. Helsinki: Tekes, 2004. ISBN ISBN 952-457-161-7.
• Välittävä, kannustava ja luova Suomi: Katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin. Teknologian arviointeja 18. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004. Helsinki: Tulevaisuusvaliokunta, 2004. ISBN ISBN 951-53-2617-6. Myös verkkojulkaisuna (PDF).
• Suomalainen unelma: Innovaatioraportti. Helsinki: Teknologiainfo Teknova, 2007. ISBN ISBN 978-951-817-934-7.
• Kukoistuksen käsikirjoitus. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN ISBN 978-951-0-36410-9. Teoksen verkkoversio. ^{[vanhentunut linkki]}
• Himanen, Pekka: Sininen kirja: Suomen kestävän kasvun malli: Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi : Johtopäätöksiä Suomen tulevaisuusselonteolle Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen pohjalta (pdf) Valtioneuvoston sivusto. 2012. Viitattu 9.6.2020.
• Castells, Manuel & Himanen, Pekka (toim.): Kestävän kasvun malli – Globaali näkökulma Valtioneuvoston sivusto. 7.11.2013. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 9.6.2020.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Pihlström, Sami: Filosofin käytännöt. Helsinki: Unipress, 2001. ISBN ISBN 951-579-129-4.

Aiheesta muualla

• Berkeley Center for the Information Society (BCIS) (englanniksi)
• Jaana Rinne: Pekka Himanen – Filosofi, jonka parhaaseen a-ryhmään kuuluvat Norjan prinssi ja Obaman apulainen. City-lehti 21/2009.
• Henrikki Timgren: Sokrates 2.0. Ylioppilaslehti 7/2004.
• Anu Silfverberg ja Johanna Vehkoo: Himasen etiikka (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kari Uusikylä: Himanen ja ”hyvät” veljet Pohjalainen.fi

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Ranska BnF data Katalonia Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Japani Korea Alankomaat Puola Tieteilijät CiNii Henkilöt Uppslagsverket Finland Muut IdRef