Laukalammi
Laukalammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Jämsä |
Koordinaatit | 61°54′50″N, 25°10′48″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Jämsänjoen alue (14.51) |
Järvinumero | 14.517.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 91,5 m [1] |
Rantaviiva | 1,2 km [2] |
Pinta-ala | 0,06 km² [2] |
![]() Laukalammi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] ![]() | |
Infobox OK |
Laukalammi on Jämsässä Jämsänkosken keskustan kaakkoispuolella sijaitseva kuuden hehtaarin laajuinen järvi. Etäisyys Jämsän keskustasta on viisi kilometriä pohjoiseen ja Tampereelta 88 kilometriä koilliseen.[2][1]
Maantiede
Laukalammen pituus lounaasta koilliseen on noin puoli kilometriä, leveys lännestä itään on noin 150 metriä. Järvi on saareton. Rakennettu ympäristö päättyy Laukalammen länsirannalle, järven itäpuolitse kulkee Orivesi–Jyväskylä-rata, jonka itäpuolinen Orivuori kohoaa noin 150 metriä merenpinnan yläpuolelle. Laukalammen luoteispuolelle rakennettiin maailmansotien välisenä aikana Kyttälänmäen pientaloalue, jota kutsutaan myös Jämsänkosken Pispalaksi.[1][3]
Laukalammi kuuluu Lavaojan valuma-alueeseen, joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Kymijoen päävesistössä. Toinen jakovaihe on Jämsänjoen alue ja ensimmäinen on Jämsän reitin valuma-alue.[4] Lavaojan alueen muut järvet ovat Heinäjärvi, Syväjärvi ja Saarijärvi.[5]
Jämsänkosken ja Jämsän historiallinen pitäjäraja ja entinen kuntaraja kulkee Lavaojan valuma-alueen halki siten, että valuma-alueen läntinen osa sijaitsee varsinaisen Jämsänkosken puolella. Laukalammi sijaitsee valuma-alueen lounaiskolkassa.[5][6]
Lavaoja
Lavaoja virtaa Laukalammen pohjoispuolitse Heinäjärven luoteisrannalta länteen kohti Jämsänjoen pohjoispäätä.[1] Lavaoja sai nimensä lavantautiepidemiasta, joka vaivasi seutua 1900-luvun taitteessa. Epidemia levisi ojasta nostetun käyttöveden mukana.[7]
Lavaojan rannalla Viitasen navetan takana sijainneella aukiolla oli Jämsänkosken varhaisin torialue.[7]
Lähteet
- ↑ a b c d Laukalammi, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.2.2023.
- ↑ a b c Laukalammi (14.517.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.2.2023.
- ↑ Työväen asunnot Museo24.fi. Jämsän kaupunki. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Jämsän reitin valuma-alue (14.5). Järviwiki. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ a b Lavaojan valuma-alue (14.517). Järviwiki. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Doria.fi : [Jämsänkoski]: [Jämsänkosken kunta], 1931 (Helsinki : Maanmittaushallituksen kivipaino). Doria. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ a b Ahlstedt, Hannu: Jämsänkoskea kahden puolen miljoonakesää : Jämsänkosken työväenopiston julkaisuja n:o 1 1985, s. 21. Sahalasta Keskustaan. Jämsänkosken työväenopisto, 1985. ISBN 951-99697-1-3.
Kymijoen vesistö (14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen vesistö (35) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) | ||||||||||||||||||
Jämsänjoen alue (14.51) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Iso Rautaveden alue (14.52) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Petäjäveden alue (14.53) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Pengerjoen valuma-alue (14.54) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55) | noin 40 kohdetta
|