Kupsila

Kupsila^[1] (ven. Купчино, Kuptšino) on historiallinen kaupunginosa ja nykyinen Frunzen piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Pietarissa. Se rajoittuu pohjoisessa Sutelaan, idässä Obuhovoon, etelässä Suosaareen ja lännessä Moskovan piiriin.

Kupsila sijaitsee Nevan länsipuolisella alankoalueella noin 10 kilometriä Pietarin ydinkeskustasta etelään. Alueen läpi virtaa Sutelanjoki, joka laskee Nevaan Sutelassa, Kupsilan pohjoispuolella. 1970-luvulla alkaneiden rakennustöiden yhteydessä Sutelanjoki siirrettiin virtaamaan Kupsilan kohdalla Sutelanjoen kanavaa pitkin, joka alkaa Kupsilan rautatieasemalta ja kulkee pitkin Pietari–Pauluskoi-radan vartta pohjoiseen aina Sutelaan asti. Alueen maaperä on savista ja paikoin soista. Tyypillistä kasvillisuutta ovat koivu- ja pihlajametsiköt.

Kupsila oli alun perin kylä Sutelanjoen varrella nykyisen Ulitsa Tipanovan pohjoispuolella. Kylästä on ensimmäiset maininnat asiakirjoissa 1600-luvun alkupuolelta. Vuonna 1619 kylässä asui neljä verotettua, joista kolme oli ortodoksia inkerikkoja ja yksi puolalainen. Vuoteen 1643 mennessä talojen määrä oli kasvanut seitsemään. Uusia asukkaita muutti Tyröstä, Tuutarista ja Liissilästä. Ruptuurisodan (1656–1658) jälkeen talojen määrä putosi kolmeen, ja inkerikkoasutus alkoi väistyä suomalaisasutuksen tieltä. Ruotsin vallan päättyessä 1695 Kupsilassa oli neljä taloa.

Vuodesta 1702 lähtien Kupsila on ollut osa Venäjää. 1800-luvulle tultaessa Kupsilan pohjoispuolelle Sutelanjoen varrelle oli syntynyt Rylejevon kylä, jonka kanssa Kupsila aikojen myötä kehittyi nykyiseksi Kupsilan kaupunginosaksi. Kupsilassa oli kivikirkko, jonka rakentamisen olivat rahoittaneet paikalliset talonpojat. Se sijaitsi nykyisen Kuptšinon metroaseman kohdalla, mutta se tuhottiin neuvostohallinnon alkuaikoina. Kupsilasta tuli 1930-luvulla osa Pietarin kaupunkia, silloista Leningradia. Alueella käynnistyi 1960-luvulla mittavia projekteja asuntojen rakentamiseksi kasvavalle Pietarin väestölle.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev kasvoi Kuptšinossa. Muita tunnettuja paikkakuntalaisia ovat muun muassa Grigori Perelman ja Viktor Tsoi.

n k m Pietarin hallinnollinen jako Liittovaltiokaupunki Leningradin alue Amiraliteetti Kolomna Sennoi Amiraliteetti Semjonovski Izmailovskoje 6. kunnallishallintoalue Vasilinsaari 7. kunnallishallintoalue Gavan Vasiljevski Morskoi Alaissaari Viipuri Levassova Parkala Sampsonijevskoje Svetlanovskoje Sosnovskoje 15. kunnallishallintoalue Parnas Suvala-Ozerki Kalinin Rastaala Akademitšeski Suomi 21. kunnallishallintoalue Piskarjovka Severnyi Prometei Kirov 25. kunnallishallintoalue Uljaala Taasnoi Autuansaari Narva Krasnenkaja retška Morskije vorota Kolpina Kolpina Metallostroi Petro-Slavjanka Pontonnyi Sapjornyi Ust-Ižora Krasnogvardeiski Polsteri Suuri-Ohta Pieni-Ohta Ruutmylly Orskoi Kraassela Kraassela Eteläinen Primorje Sosnovaja Poljana Liiha Rötsänsilta Jugo-Zapad Konstantinovskoje Kronstadt Kronstadt Kurort Siestarjoki Terijoki Valkeasaari Kellomäki Metsäkylä Raavski Kuokkala Vammelsuu Lautaranta Ollila Tyrisevä Moskova Moskovskaja Zastava Gagarinskoje Novoizmailovskoje 47. kunnallishallintoalue Zvjozdnoje Neva Nevskaja zastava 50. kunnallishallintoalue Obuhovo Tuntia 53. kunnallishallintoalue 54. kunnallishallintoalue Neva Okkervil 57. kunnallishallintoalue Petrograd Korpisaari Koivusaari Kronverkskoje Posadski Tškalovski Vvedenski Pietarhovi Lomonosov Pietarhovi Strelna Primorje Lahti-Olkina 65. kunnallishallintoalue Tšornaja retška Komendantski aerodrom Ozero Dolgoje Juntolovo 70. kunnallishallintoalue Revonnenä Puškin Aleksanskoi Pauluskoi Puškin Suosaari Tärölä Frunze Volkovskoje 72. kunnallishallintoalue Kupsila Georgijevski 75. kunnallishallintoalue Balkanski Pietarin keskusta Dvortsvyi 78. kunnallishallintoalue Liteinyi Smolninskoje Ligovka-Jamskaja Vladimirski